perjantai 14. toukokuuta 2010

Ilmassa oli suurta urheilujuhlan tuntua!

Kun on asunut Argentiinassa yli 3 kuukautta ja koettanut kirjoittaa blogia täällä kokemastaan, on aika vaikea kuvitella, että koko blogissa ei ole edes yhdellä sanalla mainittu tai viitattu jalkapalloon! Sitä kuinka tämän aiheen olen pystynyt täysin sivuuttamaan en tiedä itsekään, mutta ainakin tiedän kuinka asia on helppo korjata. Niinpä pyhitetään lähes koko postaus sille kaikkein pyhimmälle - jalkapallolle ja Boca Juniorsille!

 Tuttu näky ympäri Argentiinaa, keltaiset CABJ sinisessä vaakunassa

CABJ - Club Atlético Boca Juniors, on eittämättä Argentiinan suosituin ja kansainvälisesti menestynein seura. Vanhan sanonnan mukaan puolet argentiinalaisista plus yksi, kannattavat seuraa. Näin suomalaisittainhan suuri kynnys kannattaa Bocaa löytyy jo pelipaidan väreistä - sinisestä ja keltaisesta. Tämähän on kuin ruotsalaisia kannattaisi, ja mistäpä nämä Bocan värit sitten juontavat juurensa? Aivan, mistäpä muustakaan kun Ruotsin lipusta! Legenda kertoo, että 1906 Bocan hävittyä ottelun toista samoissa väreissä pelannutta joukkuetta vastaan, Boca poistui satamaan odottamaan seuraavaa saapuvaa laivaa, jonka lipun väritys otettaisiin uuden pelipaidan väreiksi.

Suomesta ja hyvinvointivaltiosta tulevana on vaikea kuvitella, kuinka suuri merkitys jalkapallolla ja etenkin Boca Juniorseilla voi ihmisten elämään olla. Mutta siinä vaiheessa kun ihminen elää slummissa ja kerää roskia hengissä pysyäkseen ilman tietoa paremmasta, on jalkapallo näille ihmisille OIKEASTI koko elämä. Tähän verrattuna on suomalainen JYPin kannatus vielä aika pientä. Kun tähän soppaan sotketaan vielä argentiinalainen temperamentti ja intohimo, pystyy tämän kaiken aistimaan joka toinen sunnuntai, Boca Juniorsien pelatessa kotiotteluaan legendaarisella La Bomboneralla.

 La Bombonera

Hinca de Boca! Taustalla tyhjentynyt fanikatsomo..

 Ensimmäisen pelin istumapaikat..

Boca Juniorsien suuresta suosiosta johtuen on lippujen hankkiminen peleihin monesti vaikeaa. Eikä vähiten siksi, että Boca Juniorsien kotistadion sijaitsee La Bocan kaupunginosassa, jonne jo pelkästään menemistä varmaan jokainen matkaopas kehoittaa välttämään. Tästä huolimatta, olen ollut pariin otteeseen katsomassa Bocan edesottamuksia kotiyleisönsä edessä. Ensimmäisellä kerralla haimme liput suoraan stadionin lippuluukulta. Kaikki halvimmat liput olivat jo tähän mennessä loppuneet ja jouduimmekin pulittamaan omista lipuistamme 250 pesoa, joka nyt ei kuitenkaan aivan konkurssiin vienyt. Seuraavalla kerralla menimme otteluun residenssillä asuvan paikallisen johdatuksella sivuporteista suoraan kaikkein innokkaimpien fanien katsomoon. Näille normaalisti 30 pesoa maksaville seisomapaikkalipuille tuli hintaa 100 pesoa, mutta kokemus oli sen arvoinen! Itseasiassa ei voida puhua, että kyseessä olisi ollut vain jalkapallo peli, vaan todellinen fiesta! 2 tuntia rumpujen pauketta, fanilauluja ja samassa tahdissa hyppivä ihmislauma saivat koko katsomonosan heilumaan musiikin tahtiin!

Ja seuraavan pelin seisomapaikat huligaanikatsomossa! Meininki oli jokseenkin erilaista!

Doce - pelaaja numero 12 - Bocan kuuluisa fanikatsomo yli tunti ennen ottelun alkua..

Martin Palermo - El Loco - 358 ottelua, 218 maalia! Bocan suosituin pelaaja ja Argentiinan tulevan maailmanmestaruuden ratkaisija!

Ja kun alussa todettiin, että pyhitetään lähes koko postaus jalkapallolle niin pitäähän tänne vähän muutakin. Sunnuntaina kävimme nimittäin katsomassa legendaarisen koripalloryhmän Harlem Globetrotterssin showta Luna Parkilla. Jos on La Bomboneran stadion legendaarinen jalkapallonäyttämönä, on Luna Park vähintään yhtä kuuluisa konserttien, nyrkkeilyotteluiden ja muiden erinäisten tapahtumien näyttämönä. Ja hienoahan se oli, ainakin sen ensimmäisen 15 minuuttia, ennen kuin alkoi tuntua että eiköhän tämä nyt ole nähty. Mutta ehkä se vain johtuu siitä, että koripallo ei ole urheilua.

 Luna Park

Alkukikkailua.

Donkki - kuva ei ehkä paljasta koko hienoutta!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti