Uruguay

Torstaina 11.2. oli aika karistaa kouluviikon taakat harteilta, pakata laukut ja valmistautua viikonlopun reissuun joen toiselle puolelle Uruguayhin. Liput Colonia Expressin lautoilla oltiin hankittu jo edellisellä viikolla. Colonia Expressiltä siksi, koska ne nyt sattuivat vaan olemaan pari euroa halvempia ja ei kai niissä lautoissa niin paljoa eroa voi olla? Ei - ainakaan jos ei kärsi matkapahoinvoinnista tai ei ole taipumusta merisairauteen.. Mutta ei siitä sen enempää, ainakaan vielä.

Perjantaiaamuna lähtökohdat reissuun olivat varsin mainiot: takana 4h yöunet ja kenelläkään ei tietoa mistä lautan pitäisi lähteä. Onneks taksikuskille Buenos Aires oli tutumpi ja olimme terminaalilla turhankin hyvissä ajoin.. Pienen odottelun jälkeen sekä Argentiinan poistumisleima, että Uruguayn saapumisleima passiin (kätevä systeemi muuten, molempien maiden rajamiehet istuivat vierekkäin ja pistivät oman maansa leimanat passiin) ja lauttaan.

Väsyneissä merkeissä sujuneiden lautta- ja bussimatkojen jälkeen saavuimme Montevideoon noin klo 13. Elohopea oli lähempänä +30 °C ja hostellilla olikin mukava huomata, että huoneessa ei ollut minkäänlaista tuuletinta, ilmastoinnista puhumattakaan.. Mutta jos majoituksesta on valmis maksamaan 10e/yö, ei varmaan aivan kaikkia yleellisyyksiä sovi odottaakaan.

Rahanippu. Taustalla "kassakaappi" mallia Unpluggedhostel!

Montevideo oli kuvaustensa mukainen - Buenos Aires 30 vuotta sitten. Itse kuitenkin pidin etenkin Montevideon rannoista, rantaravintoloista ja joelta puhaltaneesta raikkaasta tuulahduksesta. Myös paikallinen erikoisuus medio y medio (puolet skumppaa, puolet valkkaria) maistui chorizo-makkaroiden lisukkeena. Keskusta ja vanhakaupunki kuitenkin tuntuivat olevan unessa, varsinkin kun on alkanut tottua Buenos Airesin vilkkaampaan elämään.

Sunnuntaiaamuna lähdimme paluumatkalle Colonian kautta kotiin Buenos Airesiin. Colonia on n. 20000 asukkaan historiallinen kaupunki ja UNESCOn maailmanperintökohde. Itselleni paikasta tuli mieleen lähinnä Suomenlinna, joskaan itse en Coloniasta niin paljoa pitänyt.

Sunnuntaina La Plata joki ei näyttänyt tyynintä puoltansa ja historiallisesta majakasta merta katsellessa mietimme pääseekö katamaraanimme tällä tuulella ollenkaan matkaan, sillä katamaraanin rantautuminen näytti kaikelta muulta kuin helpolta! Matkaan kuitenkin päästiin.. Jotain paatin heilumisesta varmaan kertoo se, että kolmen minuutin kuluttua lähdöstä ensimmäiset ihmiset juoksivat vessaan oksentamaan. Nelikkomme lounaat pysyivät vatsassa, joskaan ihan jokaiselta ei hymy satamassa irronnut.. Mutta säästimmepä ne muutamat eurot! :D