Ruoka. Ehdottomasti yksi parhaista asioista Argentiinassa!
Lähdettyäni Argentiinaan oli äitin ja mummon suurin huoli varmasti että, saakohan se poika nyt muailmalla syödyksi. Yksi ensimmäisistä skype-keskusteluista kotiin koskikin varmasti ruokaa. Ainakin muistan selkeänä äitin ilahtuneet sanat: "Ai saako siellä perunaakin?" Vaikka sen jo nyt äiti tiedätkin niin, kyllä äiti, kyllä täältä saa perunaa, onhan peruna lähtöisin juuri Etelä-Amerikasta.
Nyt kun lähes 4 kuukautta on takana, ja Suomesta ostetut farkut mahtuvat edelleen jalkaan, oli pakko turvautua kuva-arkistoon ja katsoa, onko täällä ylipäänsä tullut syötyä mitään?? Ja jo näistä löytyneistä kuvista päätellen, kyllähän täällä on saanut syödäkseen! Itse asiassa alle puolen vuoden aikana Argentiinassa olen syönyt useammin ravintolassa kuin Suomessa koko elämäni aikana. Itse asiassa, tämä määrähän nyt ylittyi varmaan parin ensimmäisen viikon aikana - sen verta vähän on tullut Suomessa ravintoloissa käytyä.. Kuitenkin kun lähtee reissuun avoimin mielin kokee kaikkea uutta, myös ruokarintamalla. Matkan aikana mahaa onkin kasvatettu mm. kanalla, laamalla, lampaalla, strutsilla, erinäisillä äyriäisillä, sushilla, meksikolaisella, verimakkaralla, ohutsuolesta puhumattakaan. Unohtaa ei tule myöskään pihvejä, joita lautaselle on ilmestynyt vähintäänkin pari kolme kertaa viikossa.
Myös monia havaintoja tämän vajaan 4 kuukauden aikana on tullut tehtyä. Ensinnäkin argentiinalaiset syövät mieluummin ulkofilettä (bife de chorizo) kuin sisäfilettä (bife de lomo), vaikka nämä ovat käytännössä saman hintaisia. Voin veikata aika harvan suomalaisen valitsevan listalta ulkofilettä sisäfileen sijaan, jos hintalapussa seisoo sama hinta. Kun Suomessa on taasen tottunut, että yleensä korkeampi hinta on tae paremmasta ruoasta, ei tämä päde Argentiinassa alkuunkaan. Argentiinassa korkeammalla hinnalla saa toki paremman miljöön paremmalta paikalta, mutta hyvää ruokaa näistä on useimmiten turha odottaa.
Mutta koska kuva-arkisto tuli pengottua, mitä tässä enää sanoja enempää tuhlaamaan, annetaan kuvien puhua puolestaan!
San Telmon kauppahallin hedelmävalikoimaa
Kurssin yhteinen tervetuloateria. Onneksi ei ole toista yhtä pahaa pihviä eteen kannettu!
Kurssin avajaisillallinen Puerto Maderon hienostoravintolassa. Toisin kuin Suomessa, hinta ei kerro pätkääkään laadusta. Yksi huonoimmista eteen kannetuista pihveistä. Ensimmäiset kaksi pihviä, ensimmäiset kaksi PAHAA pihviä juuri pihveistään tunnetussa Argentiinassa. Meinasi jo ensimmäisellä viikolla joutua usko koetukselle.
Hampurilainen Gibraltarilla. Ehkä ainoa paikka koko kaupungissa, missä ruoka käydään tilaamassa tiskiltä..
Kinkku-juusto täytteinen pihvi yhdessä San Telmon monista ravintoloista. 48 pesoa, reissun tuohon asti paras pihvi.
Ensimmäinen ja isoin parillada! Kaikkea pelkokerroin tavaraa lehmän ulkofileestä ohutsuoleen. Hintaa kolmen hengen setille satanen ja risat.
Siga la Vaca ja all-you-can-eatt-buffetin salaattipöytä
Siga la Vaca ja all-you-can-eatt-buffetin salaattipöytä vol.2
Siga la Vaca ja all-you-can-eat-buffetin pääruokagrilli. Hintaa koko lystille 69 pesoa
Munakoisopitsaa. Maistui ihan miltä näyttääkin...
Pari kannua Sangriaa ja Clerico San Telmon torilla! 45 pesoa / kannu, kantispaikka!
Mendoza. Hieno miljöö ja kalliit hinnat eivät vieläkään taanneet hyvää pihviä.. Suomalaisittain normihinta 78 pesoa.
Mendoza ja parillada, joka ei vaan (lähes) koskaan petä!
Ensimmäinen ilta Tyynenmeren rannoilla Valparaisossa. Lautasella strutsia.
Chilen erikoisuus, completa, hodari juustolla, majoneesilla, guacamolella ja etikkasipuleilla.
Kulhollinen äyriäisiä Valparaison kauppahallin kupeessa. Puolen kulhon jälkeen joku lisuke ei ois ollu hassumpi.
Backpackers hostel Saltan asado. Hinta 0 €!
Parillada once again. Salta ja ravintola Viejo Jack. Hinta ihan joku käsittämättömän alhainen 44 pesoa tjsp kahdelta!
Täydellinen pihvi - vain itse liha ja vähän suolaa, ei mitään pippuria tai kastiketta pilaamassa lihan ominaismakua! Hinta koko setille 44 pesoa!
Kauppakeskus Alto Palermo, Benihana. Ensimmäinen, muttei varmasti viimeinen sushi!
Perussetti! Bife de Chorizo (ulkofilepihvi) con papas fritas. Hintaa paikasta ja pihvin koosta riippuen 25-50 pesoa.
Alkupala nachot Puerto Maderon DF Restaurante Mexicano.
Pääruoaksi Fajitas especial. Ei kaiken halvin paikka, hintaa kahden hengen pääruoalle 108 pesoa.
Viimeisin (ei viimeinen) ateria. 550g bife de chorizo mariposa jo kantapaikaksi muodostuneessa Gran Parilla del Platassa, Chilen ja Perun kulmauksessa San Telmossa. Hintaa pihville 48 pesoa. Ja joo, en vetäny yksinään - hyvin sai kahdenkin suomalaisen vatsat täytettyä!
"Neljätoista prosenttista! Ei varmaan oo mikään huono viini" -sisko 2010
.
.
.
.
.
.
Niin, ja onhan me tehty ruokaa kotonakin. Aika harvoin, mistä johtunee..?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti